Yritysohjelmistojen trendit ja tulevaisuus

Aloitin listaamaan viime viikolla yritysohjelmistojen trendejä sekä oman tuotteemme että yleisten näkökohtien pohjalta.Viikon loppupuolella kuuntelin Salesforce.com:in järjestämää Dreamforce tapahtuman haastattelua, jossa haastattelijana oli Salesforce.com:in Marc Benioff ja haastateltava Googlen Eric Schmidt. Tuo haastattelu löytyy Googlen Enterprise blogista: http://googleenterprise.blogspot.com/2011/09/evolution-of-enterprise-software.html

Oli mukava huomata että haastattelussa näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia. Kaksi omalle listalle ensimmäistä valitsemaani mobiili ja yhteisöllisyys ovat olleet päivästä yksi tuotteessamme.  Tämän lisäksi kolmantena listallani ollut IT kuluttajaistuminen nähdään teollisuuden isona trendinä.  Oli sitten kyse projektinhallinnasta, asiakashallinnasta, myynninhallinnasta, taloushallinnosta tms. niin alla olevat pätevät kaikentyyppisiin yritysohjelmistoihin. Vahvoilla ovat ne yritykset jotka pystyvät yhdistämään nämä hyvään loppukäyttäjäkokemukseen ja todellisiin yrityksissä tuottavuutta lisääviin toimintoihin.

Yhteisöllisyys (Social)

Jostain syystä englanninkielisiä termejä ”social enterprise” ja ”social business” viljellään kovastikin kansainvälisessä kirjoittelussa. Ainahan yritykset ovat olleet yhteisöllisiä mutta työkalut eivät vain ole tätä riittävän hyvin tukeneet. Tämä ei ole mikään uusi suuntaus vaan nykyaikaisissa ja kehittyneissä yritysohjelmistoissa nämä ominaisuudet tulevat jo perusominaisuutena. Nämä ominaisuudet ovat tulleet jäädäkseen yrityspuolelle, ovat erottamaton osa yrityksien toimintaa tulevaisuudessa ja ovat luonnollinen jatkumo kuluttajapuolelta opittuihin yhteisöllisten palvelujen toimintatapoihin. Joustavasti luotavat tiimit ja näiden yksinkertainen hallinta ovatkin oleellisin yhteisöllisyyttä tukeva seikka yrityspuolella.

Mobiili ja liikkuva työ (Mobile)

Nyt ja tulevaisuudessa työ on entistä liikkuvampaa, töitä tehdään paljon etänä, kentällä jne. Tästä syystä erityisesti projektinhallinta on alue jossa mobiliteetti on erityisen tärkeässä roolissa. Tämän tukeminen onkin yritysohjelmistoissa avainasemassa. Mobiilin isosta tulemisesta eri tavoilla yrityskäyttöön on puhuttu jo pitkään ja nimenomaan niin että yritysohjelmistoa voi käyttää älypuhelinsovelluksella ja/tai kännykän selaimella. On vain valitettavaa nähdä että vaikka normaalikäyttäjillä ja massoilla ei ole vielä viimeisimpiä laitteita niin peruslaitteiden selaintuki yleensä puuttuu. Jostain syystä sovellukset tehdään ainoastaan teknologisesti uusimpiin laitteisiin. Oma lähtökohtamme oli että mustavalkonäyttöinen vanha puhelin tulee toimia ihan yhtälailla kuin viimeisimmät ominaisuudet sisältävä älypuhelin. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista mobiiliominaisuuksien jalkauttamisessa laajemmin ihan tavallisiin yrityksiin.

IT:n kuluttajistuminen (IT consumerization)

Tähän teemaan on olemassa monta eri näkökantaa mutta poimin kolme huomionarvoista:

1. Yritykset tulevat siirtymään sisäisistä suljetuista järjestelmistä verkosta ostettaviin palveluihin. Hyvänä esimerkkinä ovat juuri esim. Googlen tarjoamat yritysohjelmistot. Tämä myös tarkoittaa sitä että jos IT hankinnat on aiemmin tehty keskitetysti niin erilaisten työkalujen ja ohjelmistojen hankinta saattaa hajautua isoissakin organisaatiossa erityyppisten tarpeiden mukaan. Näin kaikkien yrityksessä ei välttämättä tarvitse käyttää jotain esim. isoa, raskasta yhteistä dokumenttienhallintajärjestelmää vaan yksittäiset tiimit ja yksiköt voivat ottaa käyttöön heille parhaiten sopivia palveluja. Tästä välitön hyöty on että järjestelmät ja työkalut alkavat paremmin vastaamaan yksittäisten loppukäyttäjien tarpeisiin yrityksissä myös käytettävyyden ja toiminnallisuuksien osalta. Tällöin perinteinen ylhäältä-alas johdetut IT hankinta ja käyttöönotto rakenteet heikkenevät. Toki tähän trendiin liittyy esim. tietoturva näkökulmia mutta nimenomaan loppukäyttäjien kannalta suuntaus on paras mahdollinen.

2. Yrityssovellukset muuttuvat enemmän ja enemmän kuluttajamaisiksi ja saavat enenevässä määrin käyttöä helpottavia piirteitä kuten aktiviteettivirrat jne. Yhdistettynä läpinäkyvyyteen työtiimien ja yrityksen sisällä luodaan aivan uudenlainen päivittäistä työntekoa helpottava ympäristö.

3. Hinnoittelurakenteet ovat samantyyppisiä kuin kuluttajille eli vain käytöstä maksetaan käyttäjäkohtaisesti eikä yrityksien tarvitse maksaa esim. kalliita vuosilisenssejä, erillisiä käynnistys- ja tai ylläpitokuluja jne.

Ohjelmisto palveluna (SaaS – Software-as-a-Service)

Ihan tarkoituksella en puhu tässä kohtaa pilvestä koska mielestäni se on ylimainostettu sana ja onkin yksinkertaisempaa puhua palvelun käytöstä verkossa. Loppukäyttäjän kannalta kun verkosta käyttäminen on ainut asia mitä tarvitsee ymmärtää. SaaS mallissa käyttöönotto tapahtuu verkossa ja loppukäyttäjäni tarvitse miettiä ohjelmiston ylläpitoa, ohjelmistopäivityksiä jne. Palvelua käytetään selaimen, kännykän, tai esim. älypuhelin-sovelluksella verkon kautta. Kuten kuluttajapuolellakin niin uudenlaiset yritysohjelmistot voi ottaa helposti käyttöön verkosta itsepalveluna ja palvelu opastaa sen käyttöön. Enää työkalujen käyttöönotto ei tarvitse välttämättä olla raskaasti organisoitu käyttöönottoprojekti yrityksessä.

Henkilökohtaisuus (Personal)

Yrityskäytössä henkilökohtaisuudella on aivan erityinen merkitys. Vaikka tiimityö ja yhteisöllisyys ovat erittäin tärkeitä, on myös erityisen tärkeää katsoa yksittäisen käyttäjän tarpeita jolle yritysohjelmistot rakennetaan. Kun pystytään tarjoamaan toiminnot henkilökohtaisten töiden ja tietojen hallintaan samalla yhdistäen ne työyhteisön toimintaan niin yritysohjelmisto on tällöin niin yksittäisen käyttäjän kuin työyhteisön tarpeita tukeva.

Sähköpostin yhteistoiminta (Email interoperability)

Sähköposti on ja säilyy edelleen yrityksissä vakio viestintätyökaluna vielä pitkään, vaikkei se olekaan kaikkeen tarkoitukseen paras mahdollinen. Sähköpostista kirjoitinkin jo aiemmassa blogikirjoituksessani. Oleellista on että yritysohjelmistot toimivat kaksisuuntaisesesti yhteen sähköpostin kanssa ja helpottavat sekä automatisoivat tiedonvaihtoa näiden välillä.

Helppokäyttöiset ja kevyet rajapinnat (easy to use / lightweight API)

Tulevaisuudessa ei tarvita jättimäisiä integraatioprojekteja vaan liitynnät eri järjestelmien välillä tehdään standardien ja kevyin web-rajapintojen välillä. Raskaat yritysarkkitehtuurit tulevat kevenemään, jota kautta saadaan kustannussäästöjä ja integraatioprojektit nopeutuvat sekä yksinkertaistuvat.