Etätyö ja laajennettu työvoima
Osallistumme jo kolmatta kertaa tänään vietettävään Kansalliseen etätyöpäivään. Kaksi vuotta sitten kirjoitimme aiheesta Etätyö ja yhteisöllinen projektinhallinta. Tänä vuonna aiheena on laajennettu organisaatio ja työvoima.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja muotoa – joustava työ, liikkuva työ, läsnätyö, lähityö, etätyö jne. riippuen siitä, mistä näkövinkkelistä asiaa katsoo. Totta puhuakseni itse en enää edes ymmärrä koko etätyö sanaa ja varsinkaan mistä oikeastaan olen etänä, kun työni tapahtuu milloin missäkin samoilla työkaluilla. Oli termi mikä hyvänsä niin termin sijaan pitäisi pohtia työelämän ja koko teollisuuden muutosta. Erityisesti tietotyöalalla työelämä on nykyään hyvin dynaamista ja muuttuvaa. Ihmiset, projektit, työmenetelmät ja työkalut vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Samaan aikaan on tärkeää että parhaimmat tekijät löydetään projekteihin ja että työ on mahdollisimman tehokasta ja tuottavaa. Tämän lisäksi yhä kasvavampi trendi on fleelancerin, itsensä työllistäjän, vuokratyöntekijän, sopimuskumppanin sekä erilaisten verkostojen kautta löytyvän työvoiman käyttö, jota voidaan kutsua laajennetuksi työvoimaksi (tai henkilöstöksi). Vaikka henkilöstöhallinnon silmissä vielä toistaiseksi he toimivat erilaisissa sopimussuhteissa, tulisi varsinaisen työn tekemisen olla mahdollisimman helppoa, tehokasta ja läpinäkyvää. Erityisosaajilla onkin tyypillistä liikkua ja työskennellä yli yritys/organisaatiorajojen eri projektien täsmäasiantuntijoina. Alla oleva taulukko kuvaa laajennetun työvoiman luonnetta nykyhetkessä ja tulevaisuudessa.
| Osa-alue | Nykyhetki | Tulevaisuus |
|---|---|---|
| Miten työt järjestetään? | Pysyvät työpaikat, hierarkisesti | Dynaamisesti luotavat projektitiimit, joissa mukana niin pysyviä työntekijöitä kuin laajennettua työvoimaakin |
| Miksi laajennettua työvoimaa käytetään? | Tarvitaan nopeasti lisätyövoimaa | Parhaiden erityisosaajien löytämiseen ja ketteryyden lisäämiseen |
| Mistä työvoima löydetään? | Pääasiassa työvoimaa vuokraavista yrityksistä | Eri lähteistä kuten esimerkiksi freelance verkostoista/palveluista, sosiaalisista/yhteisöllisistä verkostoista, kumppaniverkostoista ja joukkoistuspalveluista |
| Syy hakeutua laajennetun työvoiman työntekijäksi? | Monesti syynä hankaluus löytää töitä muuta kautta erityisesti kun yritykset ovat siirtäneet paljon rekrytointivastuuta mm. vuokratyöyrityksille | Hakeudutaan vapaaehtoisesti ja erityisesti motivaatiosta joustavaan työhön. Joustavat aikataulut, monenlaiset roolit ja oman työn hallinta antavat mahdollisuuden kehittää nopeasti omia taitojaan/osaamisalueitaan sekä mahdollisuuden kiinnostaviin erilaisiin ja monipuolisiin töihin |
| Pääasiallinen käytetyn laajennetun työvoiman tyyppi | Kohtuu alhainen erityisosaamisen tarve | Erityisosaaminen ja esim. korkean osaamistason tietotyö |
| Sijainti missä työ tehdään | Paikallisesti, työntekijät asuvat lähellä työpaikkaa | Joka paikassa, työtä ja tehtäviä voidaan tehdä globaalisti hajallaan mistä vaan erilaisten sähköisten työkalujen avulla |
Pyrimme omassa toiminnassamme mahdollisimman tehokkaasti hyödyntämään laajennettua työvoimaa. Hyödyntämällä laajennettua työvoimaa sekä laajaa kumppaniverkostoamme ja käyttämällä tähän tarkoitukseen kehittämäämme työkalua on meille loppujen lopuksi yhdentekevää mistä maantieteellisesti hyvä tekijä löytyy tiettyyn tehtävään. Ehkäpä vihdoin aletaan huomaan että perinteinen työntekijä – työnantaja malli ei olekaan välttämättä se ainoa malli toimia monessa tilanteessa. Työn luonteen isoja kasvavia trendejä:
1. Työt muuttuvat projektiluontoisemmiksi
2. Osaajat kerätään projekteihin niin yrityksen sisältä kuin laajennetusta työvoimasta
3. Työ tehdään hajanaisesti eri paikoissa, missä ja milloin vaan – toimistoa ei tarvita
SaaS (Software-as-a-Service) ohjelmistot tekevät mahdolliseksi kerätä tietoa ja hallita hajallaan toimivaa henkilöstöä ja kumppaniverkostossa samassa järjestelmässä siinä missä talon ”pysyvämpiä” työntekijöitä. Ainoa ero oikeastaan on sopimus millä henkilö työskentelee yritykselle. Itse työn tekemisen kannalta eroa ei juuri ole ja projektin aikana hän kokee olevansa osa yritystä yhteisine tavoitteineen jne.
Verkkopohjaiset ohjemistot mahdollistavat sen että kiinteää toimistoa ei enää tarvita niiden avulla myös ihmiset ja asiat kulkevat aina mukana. Välillä toki tarvitaan kasvokkain tapahtuvia palavereita ja tapaamisia. Vuosikymmenien saatossa työelämään on hiipinyt malli, jossa melkeinpä kaikenlaisten – jopa pienimpien asioiden ympärille kutsutaan palaveri. Nykyaikaiset verkkopohjaiset työkalut mahdollistavat ajatusten vaihdon, materiaalien ja asioiden pyörittelyn. ”Pitäisikö kutsua palaveri koolle?” ajattelusta olisikin vihdoin syytä miettiä miten voin tässä kohtaa välttää palaverin, ratkaista sen vaikka etäpalaverina tai pitää myöhemmin paremmin valmisteltuna. Näin oppii huomaamaan että loppujen lopuksi harvat asiat vaativat fyysistä palaverointia, jossa kulutetaan kaikkien kallista työaikaa ja joka on pois varsinaisesta tuottavasta työstä. Oikealla porukalla, oikeana ajankohtana ja oikeassa konteksissa pidetty tapaaminen/palaveri onkin korvaamaton. Kun taas vääränlaisessa ja huonosti organisoidussa palaverissa osanottajat eivät monesti ole edes henkisesti läsnä.
Hyödyntämällä nykyaikaisia sähköisiä työkaluja ja miettimällä palaverikäytäntöjä, voidaan merkittävästi parantaa sisäisen henkilöstön mahdollisuuksia etätyöskentelyyn ja lisätä tuottavuutta. Samalla rakennetaan kulttuuria ja maaperää, jossa laajennetun työvoiman käyttö on mahdollisimman helppoa tai siihen on erittäin helppoa siirtyä kun sen tarve tulee ajankohtaiseksi.
